Paussin paikka

22.08.2026

Oletko joskus kirjoittanut viestin ja katunut sitä melkein heti lähettämisen jälkeen? Tiuskaissut puolisolle enemmän kuin tilanne olisi oikeastaan vaatinut? Vastannut työkaverin kommenttiin tavallista kärkkäämmin tai huomannut arvostelevasi mielessäsi ihmistä, jonka tapa pukeutua, puhua tai elää ärsyttää sinua?

Joku on – jos mediaan on uskomista.

Törmäsin viime viikolla iltapäivälehtien sivuilla juttuihin, joissa kirjoitettiin Petra Garganon saamista kommenteista. Hän julkaisi sosiaalisessa mediassa otteita palautteesta, jota hän oli saanut esiintymisasuistaan. Kommenteissa hänen pukeutumistaan arvosteltiin hyvin suorasukaisesti ja omasta mielestäni myös loukkaavasti ja tosi ilkeästi.

Jutut jäivät mieleeni, ja aloin pohtia, mitä meissä tapahtuu silloin, kun jokin toisessa ihmisessä herättää niin voimakkaan reaktion, että se muuttuu arvosteluksi tai jopa loukkaaviksi sanoiksi. Eikä vain somessa ja lehtien palstoilla, vaan ihan tavallisessa arjessa: kun tiuskimme puolisolle, vähättelemme toisen onnistumista tai ajattelemme ärtyneesti: "Kuka hän oikein luulee olevansa?"

Usein tunne ja sen herättämä ensimmäinen reaktio tulevat niin nopeasti, ettemme ehdi edes huomata, mitä meissä tapahtuu. Ärsyynnymme, ja sanat ovat jo tulossa suusta tai sormet naputtelevat niitä viestiksi tai kommentiksi.

Juuri tähän pieneen hetkeen tarvitaan paussi – mahdollisuus huomata, mitä itsessä tapahtuu, ja ehkä oivaltaa, ettei ensimmäisen reaktion mukaan tarvitse toimia.

  • Voi olla vihainen ilman että loukkaa.
  • Voi tuntea kateutta ilman että vähättelee.
  • Voi loukkaantua ilman että hyökkää.
  • Voi pelätä torjutuksi tulemista ilman että paiskaa oven ja häipyy.

Viha, kateus, loukkaantuminen ja pelko ovat tunteita siinä missä ilo, onnellisuus ja kiitollisuuskin. Ne voivat kertoa meille jotakin tärkeää omista tarpeistamme. Emme voi valita, mitä tunnemme, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten toimimme tunteen herätessä.

Tästä on kyse myös tunnelukkotyöskentelyssä: opimme vähitellen tunnistamaan omia tuttuja selviytymiskeinojamme ja löytämään niiden rinnalle uusia, tässä hetkessä toimivampia tapoja toimia.

Seuraavan kerran, kun huomaat mielesi alkavan etsiä toisesta ihmisestä vikoja, pysähdy hetkeksi. Ennen kuin sanot, kirjoitat tai teet mitään, anna itsellesi pieni paussi – ja mieti, haluatko sanoillasi satuttaa vai rakentaa jotakin parempaa?

I'm starting with the man in the mirror
-Michael Jackson
Share