"Olen lomalla, mutta en pääse eroon stressistä"

"Olen odottanut lomaa kuukausia. Nyt se vihdoin alkoi – mutta en osaakaan rentoutua."

Moni tunnistaa tämän tunteen. Työkiireet ovat jääneet taakse, sähköposti ei enää piippaa ja kalenteri on tyhjä. Silti pienetkin vastoinkäymiset ärsyttävät, uni ei tule helposti ja mieli käy ylikierroksilla. Voi tuntua jopa siltä, että loma lisää levottomuutta.

Tämä ei tarkoita, että tekisit lomaa väärin. Kyse on siitä, että aivot ja hermosto palautuvat hitaammin kuin työkalenteri.

Miksi stressi ei lopu heti?

Pitkittyneen stressin aikana aivot oppivat pitämään sinua jatkuvassa valmiustilassa. Erityisesti mantelitumake, joka toimii aivojen uhkien tunnistajana, herkistyy huomaamaan mahdollisia vaaroja ympäristössä.

Tämä on hyödyllinen ominaisuus silloin, kun uhka on todellinen. Ongelma syntyy silloin, kun stressi jatkuu pitkään. Aivot voivat alkaa tulkita myös tavallisia arjen tilanteita merkiksi siitä, että jotain on pian pielessä.

Vaikka työ olisi jo jäänyt taakse, hermosto ei vielä tiedä sitä.

Miksi juuri loman alussa voi olla vaikeinta?

Moni odottaa, että ensimmäinen lomapäivä toisi välittömän helpotuksen. Usein käy kuitenkin päinvastoin.

Kun kiire loppuu, elimistö ei enää käytä kaikkea energiaansa suorittamiseen. Silloin esiin voivat nousta väsymys, levottomuus ja pitkään pinnan alla ollut kuormitus. Hermosto ikään kuin kysyy: "Onko nyt varmasti turvallista laskea kierroksia?"

Siksi ensimmäinen lomaviikko voi tuntua yllättävän vaikealta. Se on usein osa palautumisprosessia.

Miksi reagoin kaikkeen niin herkästi?

Jos hermosto on ylivireä, pienetkin asiat voivat tuntua suurilta.

Lapsen huuto, pitkä kassajono, väärin ymmärretty kommentti tai rikkoutunut kahvinkeitin voivat herättää tavallista voimakkaamman tunnereaktion.

Kyse ei välttämättä ole siitä, että olisit muuttunut ärtyisäksi. Kyse on siitä, että aivot ovat tottuneet etsimään uhkia ja reagoimaan niihin nopeasti.

Kun hälytysjärjestelmä on pitkään ollut päällä, sen sammuminen vie aikaa.

Miten hermostoa voi auttaa rauhoittumaan?

Palautumista ei voi pakottaa, mutta sitä voi tukea.

Yksi tehokkaimmista keinoista on pysähtyä hetkeksi useita kertoja päivässä ja suunnata huomio nykyhetkeen.

Kysy itseltäsi:

• Mitä näen ympärilläni?
• Mitä kuulen?
• Onko juuri nyt jokin todellinen uhka?

Useimmiten vastaus on ei.

Näin aivot saavat yhä uudelleen kokemuksen siitä, että tässä hetkessä on turvallista.

Toinen yksinkertainen keino on hengittää hieman tavallista pidemmällä uloshengityksellä. Kun uloshengitys pitenee, elimistön rauhoittava hermosto aktivoituu ja keho saa viestin, ettei sen tarvitse olla jatkuvassa valmiudessa.

Myös kiireetön tekeminen auttaa. Kävely metsässä, uiminen, puutarhanhoito, kirjan lukeminen tai maiseman katselu ilman tavoitetta muistuttavat hermostoa siitä, ettei kaikkea tarvitse suorittaa.

Älä yritä rentoutua väkisin

Paradoksaalisesti rentoutumisen yrittäminen voi lisätä stressiä. Jos ajattelet jatkuvasti, että "minun pitäisi jo olla levollinen", syntyy uusi suorituspaine. Parempi tavoite on antaa itselleen lupa olla juuri siinä tilassa, jossa on. Hermosto ei opi turvallisuutta pakottamalla. Se oppii sen kokemalla turvallisuutta yhä uudelleen.

Palautuminen on prosessi

Jos työstressi on jatkunut pitkään, myös palautuminen vie aikaa. Ensimmäinen lomaviikko voi kulua siihen, että keho vasta alkaa uskaltaa hellittää. Moni huomaa vasta toisella tai kolmannella viikolla nukkuvansa paremmin, hengittävänsä vapaammin ja reagoivansa ympäristöön rauhallisemmin.

On hyvä muistaa, että aivot ovat oppiva elin. Samalla tavoin kuin ne ovat oppineet jatkuvaan valppauteen, ne voivat oppia myös turvallisuutta.

Ehkä tärkein muistutus lomalle onkin tämä:

Sinun ei tarvitse opetella rentoutumaan täydellisesti. Riittää, että annat hermostollesi yhä uudelleen viestin:

Juuri nyt minulla ei ole hätää.